Koronan vaikutukset globaaliin maailmanvaltaan

Kun edellisen kerran kirjoitin blogin (14.3.), kysyin siinä mitä hyötyä Koronasta on? Suurimmaksi osaksi sain kirjoituksesta myönteistä palautetta. Joitakin kirjoitus kuitenkin loukkasi. Se saatettiin ymmärtää tunteettomana, moraalisesti arvelluttavana kirjoituksena, jossa asettuisin ikään kuin koronan puolelle ihmiskuntaa vastaan. Siitähän ei kuitenkaan ollut kyse. Koitin ainoastaan katsoa hieman tulevaisuuteen ja pohtia, josko tällä kriisillä olisi myös joitakin myönteisiä vaikutuksia meidän yhteiskuntaamme.

Näinhän on käynyt kautta historian. Kriisien seurauksena syntyy jotakin uutta. Kun maailmaa ravisteli 1300-luvulla rutto, oli se uuden kehittyneemmän aikakauden alku. Kun viime vuosisadalla käytiin kaksi maailmansotaa syntyi niiden seurauksena YK, Maailman pankki, ja Kansainvälinen valuuttarahasto, joilla pyrittiin tukemaan kaikkein köyhimpiä maita. Koronakriisinkään seurauksena maailma ei tule olemaan enää entisensä. Se muuttuu, mutta mihin suuntaan? Siitä on kysymys.

Myöhemmin asetin saman kysymyksen Facebook-sivuilleni ja yllätyksekseni sain yli sata vastausta. Toinen toistaan erilaisempia näkökulmia siihen voiko koronasta seurata mitään hyvää. Suurin osa vastaajista kiinnitti huomiota yksityiseen elämäänsä: kuinka se on karanteenin vuoksi erilaista, ei ole niin paljon kiireitä kuin ennen, on enemmän aikaa läheisille, arvostaa pieniä itsestään selviä asioita entistä enemmän. Toiset vastaajista kiinnittivät huomiota koko maailman tilanteeseen: ympäristö voi paremmin, ihmiset kuluttavat vähemmän, kulutustottumusten muuttumisen seurauksena maailma voi pelastua pitemmällä tähtäimellä. Joitakin taas ärsytti se, että tässä tilanteessa syyllistettäisiin ihmisiä maapallon saastumisesta niin, että turismi pitäisi lopettaaa, eikä lentokoneilla saisi enää lentää.

Huomaan, että viime aikoina myös media on alkanut kirjoittaa enemmän koronan myönteisistä vaikutuksista yhteiskuntaamme. Kirjoitetaan siitä, että jotkut oppilaat hyötyvät etäopetuksesta, etätyö lisääntyy kriisin jälkeen ja työhuoneet käyvät tarpeettomiksi, globaalinen yhteistyö lisääntyy ja sen avulla yritetään ratkaista koko maapalloa koskettavia ajankohtaisia ongelmia, kuten ympäristön suojelua, väestön kasvua ja hallitsematonta muuttoliikettä.

Jerusalemin yliopiston maailmanhistorian professori Harari on tuonut kirjoituksissaan usein esille globaalin yhteistyön merkityksen ihmiskunnan kohtalon kysymyksissä. Kaikille lienee selvää, että ympäristöongelmia ei ratkota Suomen kaltaisten maiden päästörajoituksilla vaan sopimuksia täytyy tehdä globaalisti. Ilmakehä ei tunne valtioiden välisiä rajoja. Se on kaikille yhteinen.

Korona on samankaltainen ongelma. Se koskettaa meitä kaikkia. Sen ratkaiseminen on koko maailman yhteinen asia, johon tarvitaan globaalia yhteistyötä. Korona on globaalin yhteistyön harjoituskenttä tulevaa varten. Kuinka siinä onnistumme? Syntyykö koronan myötä kenties uusia yhteistyökanavia tulevien ongelmien ratkaisemiseksi. Kriisi sisältää aina muutoksen sekä hyvään että pahaan. Olemme nähneet myös kuinka jotkut ovat häikäilemättömästi yrittäneet hyötyä kriisin seurauksista. Mihin suuntaan valinnat vievät. Sen lähivuodet näyttävät.

Monet scifi-tieteisjännärit maalaavat tulevaisuutta, jossa maailman hallinnan ottavat algoritmit. Pahimmassa uhkakuvassa syntyy diktaattorimainen maailmanvalta, joka hallitsee likvidoimalla toisinajattelijat ja ne jotka eivät hyväksy sen periaatteita. Tämä on uhkakuva, joka voi toteutua, jos kriisin myönteisiä vaikutuksia ei voida hyödyntää. On kuitenkin yksi asia, joka estää tämän kaltaisen uhkakuvan muodostumisen ja jota Hararin kaltaiset ateistit usein arvostelevat, nimittäin uskonnot. Niin kauan kun maailmassa on erilaisia uskontoja globaali maailmanvalta ei ole mahdollista.

Yhtä asiaa olen pohtinut aika paljon. Siitä kirjoitin jo aikaisemmin tässä blogissani. Nimittäin, miksi taloustieteilijät edelleen arvioivat talouden kehitystä BKT:n mukaan? Olisiko syytä koittaa keksiä tässä tilanteessa jo muitakin keinoja ilmaista hyvinvointia? Perinteiset talousmittarit, jotka nojaavat ihmisen kulutukseeen, eivät välttämättä enää päde kriisin jälkeen varsinkaan jos kulutustottumukset muuttuvat pysyvästi.

Kuinka moni tiedemies on ehdottanut jotakin muuta systeemia kuin kapitalistinen markkinatalousmalli, jonka keskeinen idea on siinä, että joka vuosi talous kasvaa. Miksi ei voisi tyytyä siihen mitä on, eikä vain koko ajan lisätä myyntibudjetteja ja taseita niin, että heikommat tippuvat kyydistä. Mihin loputtoman kasvun markkinatalous perustuu? Kilpailuun? Siihen että toinen on toista tehokkaampi ja parempi. Mitä sillä saavutetaan? Ikuisen kasvun utopia, maapallon luonnonvarojen tuhlaus, lukemattomia loppuunpalamisia ja mielenterveydellisiä ongelmia: Huomio kiinnittyy siihen, mikä ei ole ihmiselle kovinkaan kiinnostavaa ja merkittävää, rutiininomaiseen, päivästä toiseen toistuvaan pakonomaiseen työhön. Olisko yksi koronan seuraus se, että löytäisimme merkityksellisen työn sisällön niin että sen kautta emme sahaisi enää oksaa, jolla itse istumme?

Mitä hyötyä Koronasta on?

Ehkä vastaat otsikon kysymykseen ei mitään. Koronasta on ollut toistaiseksi vain haittaa. Se vie ihmisiltä työt, mielenterveyden, elämän ja romahduttaa talouden. Kerrassaan siitä ei ole mitään hyötyä, mutta mieti hetki. Miten tuo torvia täynnä oleva pörriäinen palvelee ihmiskuntaa tehokkaammin ja nopeammin kuin mikään ihmisten tekemä laki.

Nasa arvioi muutama vuosi sitten, että ihmiskunta tuhoaa itsensä noin 40:ssä vuodessa. Mikäli maailman pieni eliitti, joka omistaa miljoonat ei rahoita maailman pelastamista, me kuolemme. Ansioituneet tiedemiehet analysoivat, että meillä on vain noin yksi sukupolvi aikaa. Sen jälkeen ihmiskunnan tarinalle kirjoitetaan The End. https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/masik/163536-nasan-tuore-tutkimus-ennustaa-romahduksen-kyse-vain-vuosikymmenista/

Maailman pieni eliitti ei herännyt, vaikka torvet antoivat selvän äänen. Tarvittiin Korona, tuo torvia täynnä oleva pörriäinen, joka levittää vastustamattomasti läsnäoloaan. Nyt on saatu kulutus kuriin, lentäminen aisoihin ja muukin matkustelu siedettävään jamaan. Maailma voikin pelastua. Enää puuttuu vain se väestönkasvun romahdus. Siinä Torvi -virus tekee työtä yötä päivää. Kilpailee tiedemiesten kanssa, jotta ihminen ei tuhoaisi kokonaan tätä planeettaa.

Masennuksen alkuperä

Uusimman tutkimuksen mukaan masennusta ei saa aikaan geeni. Tutkimus tehtiin Coloradon yliopistossa ja Helsingin Sanomat kirjoitti siitä jutun 31.5.2019.

Asiaa on tutkittu yli 20 vuotta ja siihen on kulunut satoja miljoonia dollareita. Nyt voimme huokaista helpotuksesta. Masennus ei periydy. Ketään meistä ei ole tuomittu masennuksen noidankehään sen tähden mitä hän on.

Voimme todeta tyynesti, että masennuksen saavat aikaan ympäristötekijät, elämän olosuhteet, pahaa tarkoittavat ihmiset.

Kuinka ihminen ylipäätään saattoi olla niin tyhmä että alkoi tutkia masennuksen syytä geeneistä. Maalaisjärki sanoo toisin. Jos masennus syntyisi geenin vaikutuksesta siihen sairastuisi vain geenin kantaja. Me tiedämme: Jokainen masentuu joskus.

Kun ihmiseltä viedään läheiset ihmiset, koti, ja toimeentulo, on ikänsä ilman mielenterveysongelmia elänyt ihminen masentunut, ehkä jopa psykoosissa, koska hän on tunteva ihminen, ei robotti tai pelkkä geeniensä tuote.

Sodan siemen

Pari viikkoa sitten olin hyvin ahdistunut. Se johtui siitä, että eräs henkilö kirjoitti minusta julkisesti negatiivisia asioita jotka eivät mielestäni pitäneet paikkansa. Kuinka sinä reagoit jos sinulle käy samoin? Kerrotko oman totuutesi?

Minä annoin olla. Huomattuani että henkilö nautti ristiriitojen synnyttämisestä en lähtenyt mukaan leikkiin.

Olet varmaan huomannut että sosiaalisessa mediassa taitetaan peistä asiasta kuin asiasta sodan hengessä. Pysyttelen erossa siitä. On tärkeämpiäkin asioita kuin oma kunnia, esimerkiksi rauha.

Enää ei käydä maanpäällisiä sotia, koska ne eivät ole taloudellisesti kannattavia. Sen sijaan sotaa käydään sosiaalisessa mediassa ja asettamalla taloudellisia pakotteita. Sodan uhrit eivät kuole enää ainoastaan luoteihin vaan nälkään. Heiltä ei viedä ainoastaan kunniaa vaan koko ruumis.

Ei kannata antaa pikkurilliä riidan haastajalle. Hän kertoo asioita jotka eivät pidä paikkansa. Kalikka kolahtaa kertojan omaan nilkkaan. Sinä olet itsesi paras asiantuntija. Kukaan toinen, varsinkaan sinulle täysin tuntematon ei määrittele sitä kuka olet.

Tekoälyn muuttava voima

Luin Yuval Noah Hararin teokset Sapiens -ihmisen lyhyt historia ja Homo Deus. Ne ovat tosi mielenkiintoisia kirjoja, joissa Harari käy läpi ihmisen historian ja jälkimmäisessä kirjassa erityisesti keskittyy käsittelemään tekoälyn mullistavaa voimaa. Hararin mielestä tietokoneen algorytmit tulevat muuttamaan maailman ennen näkemättömällä tavalla

Esimerkiksi tekoäly kykenee korvaamaan lähes kaikki ammatit. Ainoastaan argeologi on työ jota ei voida korvata, eikä sitä kannattaisikaan sen huonon tuottavuuden vuoksi. On tutkittu että esimerkiksi lääkärin diagnoosin tekoäly kykenee tekemään moninkertaisesti nopeammin ja varmemmin kuin ihminen. Kun koneeseen syöttää kaikki potilaan tiedot ja tutkimustulokset kykenee tekoäly sekunnin murto-osissa analysoimaan tuhansia potilaita ja kertomaan jatkotoimenpiteet sekä diagnoosit 90 %:n tarkkuudella. Tähän ei yksikään lääkäri kykene.

Hararin huoli on täysin aiheellinen. Kaksi Oxfordin yliopiston tutkijaa julkaisivat vuonna 2013 raportin ”The future of Employment”, jossa he kartoittivat millä todennäköisyydellä tietokonealgoritmit ottaisivat työpaikkoja haltuunsa seuraavan 20 vuoden aikana. He arvioivat että 47 % Yhdysvaltojen työpaikoista on vaarassa kadota. Uhanalaisimpia ammatteja on  puhelinmyyjät ja vakuutusasiamiehet, jotka menettävät 99 % todennäköisyydellä työpaikkansa algoritmeille vuoteen 2033 mennessä. Sama tapahtuu 98 prosentin todennäköisyydellä erotuomareille, 97 % todennäköisyydellä kassamyyjille, 96 % todennäköisyydellä kokeille. Tarjoilijat: 94 prosenttia. Asianajosihteerit: 94 %. Matkaoppaat 91 %. Leipurit 89 %. Bussinkuljettajat 89 %. Rakennustyöläiset 88 %. Eläinlääkärin avustajat 86 %. Vartijat 84 %. jne.

Mitä tulevaisuudessa ihminen tekee kun tekoäly näyttää vievän kaikki työpaikat? Jotkut ovat arvelleet, että tämä lisää virtuaalimaailman ja huumeiden käyttöä ja toiset luovat vakavia uhkakuvia siitä kuinka tekoäly ottaa ihmiskunnan haltuunsa ja tuhoaa sen. (Nick Bostrom)

Harari suhtautuu toiveikkaasti algorytmien maailmaan. Monet meistä eivät tiedä eivätkä huomaa kuinka meissä epäorgaaninen yhdistyy jo orgaaniseen. Alogitmeistä odotetaan ihmismielen pelastajaa. Ne tuntevat paremmin kuka sinä olet olet ja kertovat heikkoutesi ja vahvuutesi. Algoritmit tekevät vähemmän virheitä kuin sinä ja siksi on järkevää antaa niiden tehdä päätöksiä puolestasi.

Esimerkiksi diabeetikot kantavat jo nyt itsessään sensoreita jotka tarkastavat automaattisesti heidän verensokerinsa useita kertoja päivässä ja hälyttävät jos raja-arvo ylittyy. Vuonna 2014 Yalen yliopiston tutkijat tekivät ensimmäisen onnistuneen kokeen iPhonen kontrolloimalla ”bionisella haimalla”. Potilaan ihon alle asennettiin vatsan seudulle pieni sensori ja pumppu. Se oli yhdistetty pienen pieniin putkiloihin, joissa oli  verensokeritasoa sääteleviä hormoneja. Sensori mittasi tasoa ja välitti datan iPhonelle. Puhelimessa oleva sovellus analysoi tiedot ja antoi tarvittaessa käskyn pumpulle, joka lähetti kudoksiin tietyn määrän joko insuliinia tai glukagonia –  ilman että ihmisen täytyi puuttua asiaan.

Google kehittää lääkejätti Novartiksen kanssa piilolinssiä, joka tarkistaa muutaman sekunnin välein sokeritason kyynelnesteestä. Pixie Scientific myy ”älyvaippoja”, jotka analysoivat vauvan ulosteen ja päättelevät sen perusteella lapsen terveydentilan. Liikuntarannekkeet ovat osa sekä Mikrosoftin että Applen markkinointia. Ne mittaavat sykettä, unen laatua, päivittäin otettujen askelten määrää. Deadline -niminen sovellus menee askeleen pidemmälle ja kertoo montako elinvuotta sinulla on jäljellä jos jatkat nykyiseen malliin. On myös algoritmeja joilla voi paljastaa teeskentelikö seksikumppani orgasmin tai olitko riittävän hyvä rakastelija mittaamalla sykettä, hikoilutasoa, orgasmin kestoa ja kulutettujen kalorien määrää käsivarsinauhan avulla.

Googlen kaltaiset yritykset haluavat mennä vielä pidemmälle. Yhdysvalloissa voi jokainen teettää itsestään genomin sylkäisemällä koeputkeen ja lähettämällä se 23andMe nimisen yrityksen laboratorioon jossa kartoitetaan syljestä DNA ja tulokset lähetetään asiakkaalle internetin kautta luettavaksi. Yrityksen nimessä oleva 23 tulee siitä, että ihmisen genomi muodostuu  23:sta kromosomista. Saat luettelon kaikista mahdollisista terveysriskeistäsi sekä geneettiset taipumuksesi yli 90 ominaisuuden ja vaivan suhteen. Koko homma maksaa vain 99 dollaria. Itsenä tunteminen ei ole olut koskaan näin halpaa ja helppoa.

Kehitys voi johtaa siihen että Googlen kaltainen yritys alkaa hallita ihmisten valintoja ja päätöksiä. Jos se saa pääsyn kaikkiin biometrisiin laitteisiimme, DNA -skannauksiimme ja potilasasiakirjohimme tuloksena on kaiken kattava potilastietojärjestelmä joka paitsi taistelee tautiepidemioita vastaan myös suojelee meitä syövältä, sydänkohtauksilta ja Alzheimerilta, päättelee Harari. Se osaisi valita jopa puolison sinulle itseäsi paremmin.

Harari väittää että jo ehkä vuonna 2050 lääketiede on mennyt niin pitkälle että kaikkien kuolemaan johtaneiden tautien genomit on selvitetty ja ihmisestä tulee lähes kuolematon. Kehitetään pilleri, jonka nielemällä  syöpäsolut poistuu samoin kuin kaikki muutkin kuolemaan johtavat taudit. Sen jälkeen ihminen voisi kuolla enää ainoastaan onnettomuuden seurauksena.

Hararin kirjat ovat mielenkiintoista luettavaa. Hän on maailmanhistorian opettaja Jerusalemin heprealaisessa yliopistossa ja kiistatta tämän hetken luetuin tieteellinen tutkija, jonka mielipiteet aiheuttavat reaktioita puolesta ja vastaan. Yksi asia minua hänessä ärsyttää. Se että hän toisinaan siirtyy teologian alalle jota ei hallitse. Biologisen maailman katsomuksen omaavana kehitysuskovana hän ummistaa silmät Jumalan todellisuudelle pelkillä latteilla toteamuksilla kristinkunnan historiasta jättäen huomioimatta kristittyjen kokemuksen Jumalasta. Tai jos hän sen huomioi niin hän pitää sitäkin pelkkänä algoritminä tai vielä vähemmän, ihmisen mielikuvituksen tuotteena.

Kakkua ja vedonlyöntiä

Edellisestä kirjoituksestani on kulunut lähes viisi kuukautta. On siis aika herätä talviunesta.

Viime syksynä aloitin painonhallinnan.

Silloin vaaka näytti tältä. 81,3 kg

 

 

 

 

Tänään tulos oli tämä. 75,7 kg Paino putosi 5,6 kg.

Tavoitteeni oli 73 kg ja jäin siitä kaksi kiloa. Olen silti tyytyväinen ja jatkan terveellistä ruokavaliotani kunnes tavoite täyttyy. Hyppäsin tänään seivästä ja tein parhaita hyppyjä pitkään aikaan. Siihen vaikutti oleellisesti kevyt painoni. Viikon päästä on kisat ja aion tehdä hyvän tuloksen. Kevyt olo ja hyvä fiilis!

Hyppään viikottain Antti Kalliomäen ja Reima  Oinaanojan kanssa. Kiitos heille! He yllyttivät minut tähän ja saivat palkinnoksi tämän omatekoisen kakun kahvien kera, koska hävisin vedon kahdella kilolla. Kyllä kakku maistui 🙂

Kaiken lisäksi he ehdottivat, että jatketaan vedonlyöntiä. Jos 1.7. painoni ei ole vähintään 71 kg saavat nämä herrasmiehet jälleen kakkua ja kahvia minun laskuuni. Tavoite on jälleen niin kova, että todennäköisesti häviän vedon, mutta ei se minua haittaa. Hyvän asian puolesta kannattaa hävitä, jos pääsee edes puoleen väliin päämäärää. Autuaampi on antaa kuin ottaa ja erilaisten kakkujen tekeminen on sitä paitsi hauskaa varsinkin kun sen tekee rakkaimman kanssa.

Digtalisoituminen ja isot levy-yhtiöt

Julkaisin kaksi viikkoa sitten 17 vuoden tauon jälkeen omaa musiikkia. Tosin toiset artistit ovat ehtineet tässä välillä julkaista minun musiikkiani, mutta omasta soolo -albumistani on vierähtänyt jo niin kauan. Yllätyin siitä miten musiikin digitalisoituminen on muuttanut liiketoimintaa ja eilen havaitsin, että esimerkiksi kaikki radioasemat eivät ole siinä vielä mukana.

Tein mielestäni erinomaisen levyn. Se on jo miksausta vaille valmis mutta julkaisen sen vasta ensi huhtikuussa. Sitä ennen päästän markkinoille kolme singleä musiikkivideoineen. Kaksi viikkoa sitten jaoin hyvinkin laajasti ensimmäisestä sinkusta tiedotteen lehdistölle ja laitoin kattavasti radioille linkin sekä  ”Meet minne meet” sinkkuun että sen musiikkivideoon.

Säv. Tero Kuparinen
San. Jori Nummelin
Tuottaja Mikko Kierikki
Saatavissa kaikissa suurimmissa digitaalisen musiikin jakelupisteissä ja kuultavissa myös radiossa.

Voit uskoa, että ensinnäkin oli aika vaikea valita 11 laulun joukosta kolme sellaista, joista teen singlen. Levylle tulee monta hyvää biisiä, jotka tosin ovat tietyllä tavalla myös erilaisia. Lopulta päädyin valitsemaan sellaiset biisit jotka mielestäni voisivat soida Suomen radioissa. Koska levy käsittelee parisuhdetta ja avioliittoa etenen niin, että ensimmäinen sinkku käsittelee eroa ja siitä syntynyttä kaipausta, toinen viettelystä ja hyviä tekoja ja kolmas korostaa meidän ainutlaatuisuuden, sitoutumisen ja periksi antamattomuuden merkitystä, siinä mennään jo naimisiin.

Kun tekee musiikkia saa tuntea isojen levy-yhtiöiden ylivallan, joka muistuttaa jo monopolia. Suomessa on enää kolme isoa monikansallista levy-yhtiötä, jotka hallitsevat radioiden soittolistoja. En ole kuitenkaan menettänyt toivoa siitä että minunkin biisini soivat, niin kuin ne soivat 17 vuotta sitten. Pääasia on että ne pärjäävät täysin vertailussa monikansallisten yhtiöiden tuotteille.

Vielä en ole kuullut että ” Meet minne meet ” sinkkuni soisi radiossa. Niinpä otin eilen käteeni puhelimen ja soitin  muutamaan radioon. En saanut heistä kuin yhden kiinni ja kun kysyin oliko sähköpostilinkkini tullut perille ja oliko se jo kuunneltu. Sain yllättävän vastauksen. ” Meillä ei ole vielä siirrytty digiaikaan joten emme ole voineet soittaa sinkkuasi. Voisitteko lähettää fyysisen levyn, niin kyllä me soitetaan”

Olen oppipoika. Suoritan parhaillaan musiikin digitalisoitumisen peruskurssia ja olen jäädä luokalleni, sillä niin kovin moni asia on muuttunut 17 vuoden aikana. Oman työni ohella ei jää aikaa yhteystietojen päivittämiseen, saatikka massiiviseen promootioon, jota isot levy-yhtiöt käyttävät. Niinpä täytyy tyytyä heitä pienempää volyymiin. Ainutlaatuisen hyvä levy antaa suurimman palkinnon, tunteen siitä että  antoi parasta maailmalle.

Miten ihmeet syntyvät?

Tapasin rouvan joka tuli hädissään luokseni. Hän kertoi pienestä lapsesta joka oli viety keskussairaalaan kovassa kuumeessa. Voisitteko rukoilla hänen puolestaan seuraavassa messussa. Hänen vanhempansa eivät tiedä mikä hänellä on ja he ovat hyvin huolissaan. Muistaisitteko rukoilla, että lapsi paranisi?

Tälläisiä pyyntöjä tulee meille papeille joskus viikoittain ja jumalanpalveluksen esirukoksessa niiden puolesta rukoillaan. Nyt tein poikkeuksen. Kysyin rouvalta, että voidaanko rukoilla lapsen puolesta heti. Hän nyökkäsi hyväksyvästi ja niin me rukoilimme.

Kiitimme Jumalaa siitä, että Hänelle kaikki on mahdollista.  Hänellä on kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Pyysimme Isältä Jeesuksen nimessä että paranna lapsi. Kosketa häntä. Lyhyen rukouksen jälkeen näin rouvan kasvoilla helpottuneen iloisen hymyn ja hän lähti matkoihinsa kiitollisena.

Kohtasin rouvan seuraavana päivänä. Nähtyään minut hän tuli luokseni. Tarttui kaksin käsin käsiini. Katsoi suoraan silmiini ja sanoi: Tiedätkö Tero? Se lapsi parani. Hänellä ei ole enää kuumetta!

Viimeksi kirjoitin, että laulujen syntyminen on mysteeri. Samoin on ihmeiden laita. Ne ovat olemassa ja odottavat poimijaansa. Luoja, todellisuuksien todellisuus, kaiken alku ja ylläpitäjä tekee paljon hyvää.

 

 

 

 

Miten laulut syntyvät ?

Otsikon kysymykseen ”Miten laulut syntyvät” ei ole perimmäistä vastausta. Voin tietysti kertoa lauluntekoprosessista. Siitä kuinka teen lauluja. Ne syntyvät kohtaamisista ja tarinoista, jotka saattavat olla traagisia tai joissa on unelman kipinä. Eletty elämä on laulun raaka-aine, mutta jos haluaa tietää miten laulut perimmältään syntyvät niin on mysteerin edessä, jota ei voi selittää.

Koen että laulut ovat jo olemassa, ei niitä synnytetä. Ne ovat kuin marjat metsässä, siellä jossakin odottamassa poimijaansa. Pitää vain mennä metsään ja poimia ne. Tässä työssä voisi olla joskus ahkerampi kuin laiska isäntä. Senpä tähden joudun tilanteisiin jolloin otan marjakopan ja teen töitä. Näin kävi viimeksi viikko sitten, kun esikoiseni Kaktu vietti 30 vuotissyntymäpäiväjuhliaan.

Olin alustavasti luvannut tehdä hänelle synttärilaulun. Teinkin sen yhtenä iltana, mutta ennen juhlia huomasin laulun vielä olevan kesken. Otin kuitenkin kitaran juhliin kaiken varalta. Kun siellä sitten kaikkien tyrmistykseksi ilmoitin että laulan sen joskus myöhemmin kun se on valmis, alkoivat vieraat painostaa sanoen ”Ei kun laulat sen nyt, ei se mitään vaikka se on kesken.”

Lauluntekijän ja taiteilijan ei pidä esittää mitään keskeneräistä, aina täytyy pyrkiä täydellisyyteen 🙂 Mietin mitä teen tässä tukalassa tilanteessa. Luulin että Kaktu ei olisi edes odottanut minun laulavan, mutta nyt huomasin, että hän todellakin toivoi sitä.

Harmittelin että minulla ei ollut laulun sanoja mukana. Sitten muistin että olin kirjoittanut sitä alunperin IPadilleni. Löysin sieltä ensimmäisen alustavan version ja muokkasin sitä ruokailun aikana. Kaikkea aikaisemmin kirjoittamaani en kyennyt muistamaan, mutta niin siitä tulikin hyvä ja juhlien kohokohta. Tiedättehän, että juhlassa on aina se kännykällä kuvaaja. Esitys videoitiin  ja seuraavana päivänä se oli jo FB:ssä kavereiden kuunneltavana. Laulun voi kuunnella tästä linkistä. Se on synttärikuvien jälkeen sivun alalaidassa.

Kaktu oli laittanut yhden toiveen syntymäpäivälaululleen. Sen tulisi olla hauska. Hän nauroi koko laulun ajan 🙂 Hän on itse naurattaja keijun, ja merirosvon hahmossa. Tälläistä kyytiä hän sai pienenä.

Syntymäpäiväjuhien jälkeen ajattelin: Kuinka onneton olisinkaan jos en voisi tehdä lauluja Ne ovat niin oleellinen osa elämääni ja hyvinvointiani. Olen tästä lahjasta niin kiitollinen.

Eilen julkaisin pitkästä aikaa uutta musiikkiani. Singlen tulevalta parisuhdelevyltäni. Laitoin sen vuorokausi sitten nettiin ja nyt se on tavoittanut 11 320 henkilöä. Voit kuunnella sen tästä linkistä. Meet minne meet. Kävimäärä on yllättänyt ja tehnyt nöyrän kiitolliseksi teitä kohtaan. Kiitos !

Levyn musavideoiden tekemistä ja seiväshyppyä

Elokuun alussa aloitin painonhallinnan ja otin tavoitteeksi ensi kevään yleisurheilun EM -hallikilpailuihin mennessä pudottaa painoa 8-9 kiloa. Se tarkoittaa noin kilon pudotusta kuukaudessa. Elokuussa painoni oli  81,1 kiloa ja oheisesta kuvasta näet mikä oli tilanne tänä aaamuna kaksi ja puoli  kuukautta myöhemmin. Nyt painan 76,8 kg. eli paino on pudonnut 3,3, kiloa. Olen siis hieman edellä aikataulusta, mutta hyvä niin. Painoin jo pari viikkoa sitten saman verran ja nyt paino on vaihdellut 77- 78 kg. välillä.

Koskaan aikaisemmn en ole hypännyt seivästä niin paljon kuin tänä vuonna. Käyn keskimäärin kaksi kertaa viikkossa hyppäämässä ja treenit kestävät noin kaksi tuntia. Minulla on hyppykavereina Antti Kalliomäki, Juha Kokko ja Reima Oinaanoja. Kaikki minua vanhempia ja kokeneempia kehäkettuja,  joten saan hyvää valmennusta senioreilta. Vielä en ole päättänyt osallistumisesta EM-kisoihin, mutta eilinen hyppyharjoitus lupasi ainakin hyvää, sillä sain pitkästä aikaa hyppyjä täydellä vauhdilla, joka on minulla 14 askelta. Hyppykunto on vielä kuitenkin matala, jonkin verran yli kolme metriä. Marraskuun viimeisellä viikolla olisi tarkoitus testata kisoissa tuloskunto 🙂

Tämä syksy on ollut kiireinen sillä minulta ilmestyy ensi vuonna sooloalbumi pitkästä aikaa. Olen säveltänyt levyn biisit ja tehnyt sanoitukset 9 biisin osalta. Levyllä tulee olemaan 11 kappaletta ja sen nimi on Agape. Tuottajana on  lahjakas Mikko Kierikki. Lomaviikko menikin musavideoiden tekemisessä. Ensimmäinen sinkku nimeltä ”Olet parasta” ilmestyy parin viikon päästä. Teimme sen sateisessa Porvoossa viime tiistaina. Teen yhteensä kolme sinkkua ja niistä musavideot. Oheinen kuva on toisen sinkun kuvauksista ” Meet minne meet”. Kuvaajana on Ville Huuri ja näyttelijänä Kaarina Olin.

Lopuksi vielä pikku vinkki aamupalasta ja terveellisestä ruokavaliosta. Ravinnossa on kaksi käärmettä, ns. ässää, jotka vievät sinut ennekaikaiseen hautaan, mikäli et tunnista niitä. Ne ovat sokeri ja suola. Käyttämällä kohtuullisesti niitä pysyt terveenä. Niin yksinkertaista se on. Itse en lisää suolaa mihinkään ruokaan, koska sitä on muutenkin kaikissa ruoka-aineissa. Jos teen ruokaa maustan sen yrteillä. Pelkästään sokerin kulutuksen hillitsemisellä paino putoaa helpolla tavalla.

Oheisessa kuvassa näet tämän aamuisen annokseni.

Paistoin kaksi kananmunaa, johon ripottelin sipulijauhetta ja kaakaonibsejä. Paahdoin pannulla vaimoni valmistaman puolukkamantelileivän, joiden tummat reunat näkyvät kuvassa munakkaiden alta. Lautasen reunalla on tuorekurkkua, puolikas avokado ja venäläistä hapankaalia, juomana maitokahvi ilman sokeria. Tällä annoksella pärjää jo aika pitkään, ainakin siitä tuli kylläinen olo.

Oikein terveellistä lokakuuta hyvät lukijat ja kun seuraavan kerran teille kirjoitan saattaapi uusi sinkku jo soida radioissa tai sitten ei, mutta ainakin se soi ihmisten tietokoneissa.